Menimpä vaihteeksi mätsäriin talkoilemaan ilmoittautumisten vastaanottoon.
Kun ei sitten niiden jälkeen muuta tekemistä ollut, houkutteli ajatus senior handler kisasta.. mutta omat koirat ovat kotona.. No, ei muuta kuin pikku koira kainaloon ja menoksi! :) Hennalta sain lainaan mittelspitz Nikin, joka oli mitä mainioin kehäkaveri. Pelkäsin ensin tallovani Nikin kehässä, kovin paljoa kun en ole pikku koirien kanssa ollut.. :D Sijoituttiin kumminkin senioreiden neljänneksi! :)
 Jos en jo Nikin kanssa herättänyt tuttavissani tarpeeksi hilpeyttä, niin seuraavan rodun kanssa viimeistään: pääsin pyörähtämään kehässä pekingeesi Sohvin kanssa! :)
Nyt nähtiin Paulakin jopa kahden pikku koiran kanssa. ;D

Tässä vielä kuva minusta Nikin kanssa, kuvan ottanut Saara Kangasniemi.

Tulipa sitä sitten toisissakin epävirallisissa käytyä. :) Kaksi rataa ja kummaltakin HYL.. ;D

Ekalla radalla alku lähti hyvin, mutta sitten oli Vilman ihan innoissaan heitettävä pari ylinmääräistä juoksukierrosta ja tarkistettava, oliko sielä hallin ovella joku. :) Esteen kiertämisiä eli kieltoja myös tuli. Mutta kunnialla mentiin loppuun! Radan aika oli 63,69.

Toisella radalla tuli tietenkin taas kieltoja.. hei, kuka jaksaa hypätä kolmea peräkkäistä estettä, tylsäähän se on?! :D
Mutta eräs vaikea pätkä mentiin hyvin! :) Ennen radan viimeistä estesarjaa oli Vilmalla aikaa käydä tarkastamassa hallin keittiönurkkauskin, josko sielä olisi ruoka valmis. ;) Mutta sainpas Vilmankin sieltä keittiöstä pois, ja rata mentiin loppuun ajalla 77,19.

Kummallakin radalla oli puomi, jotka sujuivat mallikkaasti läpijuoksulla, kakkos radalla erityisen hyvin! :)

Ollaan tässä edelleen elävien kirjoissa. :)

Nyt joutaa taas kirjoitella näin hiihtolomalla edellisten kuukausien tapahtumia.

Arki on sujunut normaalisti. Lunta tuli tammikuussa ahkeraan, eli saatiin Vilman ja Lyylin kanssa olla paljon lunta kolaamassa.. tai: minä kolasin, Vilma vahti pihaa ja Lyyli komensi ja leikki narulelulla. :) Selvä työnjako. Vilmakin yksi kerta yhtä äkkiä innostui leikkimään narulelulla.. vaan eipä narulelussa ollut tennispallo kauaa kestänyt Vilman käsittelyssä. Vilma hotkaisi tennispallosta palasen, ei siinä kerennyt kissaakaan sanoa. Mutta Vilman olotilasta päätellen on tuo palanen jo tullut luonnollista tietä ulos.. ei Vilma kylläkään näytä itse edes hoksanneen syöneensä jotain ylinmääräistä, ruoka maistui samaan malliin koko ajan. :)

Tammikuussa käytiin mätsärissäkin. Itse talkoilin sielä ensin ilmoittautumisten vastaanottajana, ja ilmoitimpa samalla kummatkin koirat kehään. Mietin etukäteen että saa nähdä mitä tuon Vilman kanssa kehässä olosta tulee, kun edellinen kehäkierros oli kesäkuulta 2007... Lyyli kävi ensin Saaran kanssa junior handlerissa, ilman sijoitusta.
Sitten Lyyli kävi varsinaisessa kehässä, ja se sai punaisen nauhan. Vilman kanssa meno kehässä oli edelleen samanlaista kuin ennenkin: buuhacasta. Ihmetyksekseni Vilmakin sai kumminkin punaisen nauhan! Joten itse sitten punaisten nauhdan saaneiden kehään menin Lyylin kanssa ja Vilman annoin Jonnalle. :) Vilma yllätti sijoittuen punaisten toiseksi! Kiitos vain Jonnalle kun jaksoit tuon pimun kanssa juosta kehässä! :)
Kävimme myös parikilpailussa, täytyihin sitä nyt mennä kerta kaksi samanrotuista löytyi.. ja voitettiimpa sekin skaba! :) Meitä parejahan ei ollut kuin kaksi, ja toinen rotupari oli suloisia kiinanpalatsikoiria. :)

Sananen agilitysta: Ihan metsään se ei ole mennyt. :) Kepit ja keinu ovat edelleen kesken. Josko ne nyt joskus saatais valmiiksi. Pöytääkään ei olla pitkään aikaan harjoiteltu.
Treeneissä Vilma on korottanut ääntä niin minulle kuin muille koirille. Minua se koittaa komentaa yleensä ennen jonkun ratapätkän aloittamista. Siis ei vaan voi istua heti ensimmäisellä käskyllä! Muutama vastalause on sanottava! Lopulta sitten istutaan vielä jotain manauksia jupisten. ;) Sitten ollaankin komennukset ja valitukset esitetty ja ratapätkä mennään keskittyneesti. :) Mitä vanhemmaksi tuo Vilma tulee, sitä enemmän siitä lähtee ääntä. :D

Olen myös tammikuusta saakka vetänyt näyttelytreenejä Jonnan kanssa hallilla sunnuntaisin. Kivaa on ollut ja monia uusia koirakkoja on tullut tavattua. On myös ollut kiva huomata koirakoiden kehäkäyttäytymisessä ja -esiintymisessä kehitystä. :)

28.2 olin Tornion ryhmänäyttelyssä suorittamassa ensimmäisen kehätoimitsijaharjoitteluni. Sisällä kehässä meillä oli rodut: dreeveri, venäjänajokoira, beagle ja suomenajokoira. Toimin pääasiallisesti tulostaulun kirjoittajana. Yhden arvostelunkin sain kyllä kirjoittaa varsinaisen kirjoittajan vessakäynnin ajan.. tämän perusteella minusta ei taida tulla kirjoittavaa kehäsihteeriä. ;) Pääsin vielä ulos sitten pyörittämään karjalankarhukoira kehän. Onneksi aurinko paistoi, niin ei ollut niin kylmä! :)

Lähdettiin lauantai-iltana bussilla kohti Tromssaa, kansainväliseen näyttelyyn Lyylin kanssa. Bussissa ei tietenkään ainakaan kovin helposti nukuttanut, kiitos siitä Jonnalle, Saanalle ja Liisalle. ;)

Sunnuntaiaamuna olimme näyttelyhallilla perillä ja tietysti sopivan ajoissa. Ovien aukeamista odotellessa heräili pikku hiljaa, viileän ilman ansiosta.

Samojedit olivat heti ensimmäisinä kehässä, jossa tuomaroi Anne Indergaard. Lyylin tulokseksi tuli tällä kertaa VAL 1/3, CK. Eli täytyy siis toisenkin kerran lähteä Norjaan. :)

Kotona perillä olinkin sitten kuudelta aamulla, onneksi se päivä oli töistä vapaata. :)

Tänäänpä sitten luntakin satoi, ja sen kunniaksi julkaistaan jälleen kuvasarja Vilmasta ja Lyylistä.

Jee, kivaa, sataa lunta!

"On näitä hiutaleita kyllä välistä liikaakin.. niin että saa ravistella.." tuumaa Vilma.

Täältä löytyy vielä jotain..

"Lurps, kylläpäs lumihiutaleet on hyviä."

Lyyli päätti hieman kiusata Vilmaa, kuten normaalistikin.

"Nyt loppu se kuvaaminen!"  Lyyli vahtivuorossa portailla.

Tervetuloa uudestaan! :)

Nyt saadaan sitä kauan kaivattua blogitekstiä jälleen. ;)

6.-7.9, Narvik KR, Norja

Lähdin Heidin mukaan Narvikiin kaikkien rotujen näyttelyyn lauantai-iltapäivästä. Mukana oli 5 koiraa; Kalle (Iciveitican Hemmo Halinalle), Halti (I. Honey Hot Bear), Mici (I. Northen Star) ja Netta (I. Midnight Girl) sekä turisteilemassa Lyylin Jeppe-iskä. Jeppe nautti olostaan kun pääsi automatkalle, mutta taisi harmistua, kun nuoriso sai pyöriä kehässä, mutta hän ei. ;)

Narvikiin oli ilmoitettu 13 samojedia, ja tuomarina toimi Harry Tast. Tulokset olivat seuraavanlaiset: Kalle ROP, Halti VSP, Mici PU 2 & Norjan SERT ja Netta PN 2 & Norjan SERT. Kasvattajaryhmä oli myös ROP. Ei hassummin. :)

Itse olin ensimmäistä kertaa Norjassa, ja niin pohjoisessa päin Ruotsia, joten reissulta mainittakoon Ruotsin puolelta mukava Kiirunan kaupunki, ja Norjassa hämmästyttivät suuret vuoret sekä kalastajakylämäinen Narvikin kaupunki.

Lumihuippuinen vuori Norjassa paluumatkalla.

8.9, Epäviralliset agilitykisat

Osallistuttiin sitten Vilman kanssa ensimmäisiin epävirallisiin kisoihin. Ilmaiseksi kun sai osallistua niin se houkutteli. ;) Ja täytyyhän sitä alkaa kisakokemusta hankkimaan.

Arvelin ensin että "no, käydäänpäs nyt naurattamassa yleisöä.." mutta yllätyin positiivisesti, kun Vilma ei jäänytkään kentälle hiekkaa nuuskimaan tai juossut pää viidentenä jalkana kentän ulkopuolelle merkkaamaan. Lähdössä vain oli ruohikossa jotain tuoksua jota oli aivan pakko nuuskia, mutta sain onneksi Vilman palautettua ruotuun.

Ensimmäinen rimaeste mentiinkin hyvin sitten yli ja toisena ollut muuri kierrettiin.. taisi Vilma ajatella sijaistyylillään: "saankohan palkan jos kierrän tuon.." otettiin muuri sitten uudestaan ja yli mentiin. Sitten mentiin puomi. Alastulokontakti tultiin epäpuhtaasti, mutta tuomari ei ottanut siitä virhettä. Taisi tassut juuri ja juuri osua oikeaan paikkaan. Sitten tulikin taas este ja siitä heti täytyi ottaa valssi askeleet ja lähetin Vilman takaisin päin putkeen. Leikkasin putken edestä, jonka jälkeen tuli hyppy. Vaikein osuus koko radassa ja pelkäsin sen epäonnistuvan! Sen jälkeen mentiin ryminällä A-esteelle ja lopuksi kolmen esteen sarja. Toisella esteellä tuli taas kierto, ja otin esteen uudestaan mutta ilmeisesti liian läheltä hyppy lähti kun rima putosi. Sitten viimeinen este ja rata oli suoritettu kunnialla loppuun! :) Oli kyllä hyvä mieli kun koira suostui melkein ehdoitta menemään kaikki kymmenen estettä. Virhepisteitä kertyi 15, mutta silti heltisi neljäs sija. Aikakin oli 41,50 sekuntia. :)

Nyt tuli huomattua ainakin että vaikeammilla osuuksilla Vilma kuuntelee onneksi minua hyvin. Puomikin sujui kohtalaisesti, vielä täytyy puomin kontakti saada täysin varmaksi. Ja vielä se Vilma hieman kädessä on kiinni, mutta siihenkin auttaa vain kisakokemus sekä itsenäiset esteharjoitukset. Tästä on hyvä jatkaa sitten talven maxi mölli ryhmässä. :)

Ja pari kuvaa, kuvat ottanut Jonna Turpeenniemi.

Vilma tulossa alas A-esteeltä.

Ja kuva estesarjalta.

...eli buuhacas bimumme Vilma täyttää tänään

6 VUOTTA! :)

Onnea Vimpulalle!

Ruuan odottelua... ;)

Taas muutaman päivän viiveellä raportti maanantain 28.7 agility treeneistä. :) Ilma oli melko kuuma, joten Vilmakaan ei jaksanut niin hyvin välillä keskittyä harjoitteluun. Kyllä se aurinko ohjaajaakin vaivasi... tarttis hankkia ne aurinkolasit omilla vahvuuksilla. :) Ehkäpä sitten ensi kesäksi... ;D

Ensin harjoiteltiin keinua. Sitä tehtiinkin ekaa kertaa. Vilma ensin hieman vierasti keinua kun se liikkui edes takaisin, mutta ei onneksi pelännyt sitä. Makupalan voimalla siitä selvittiin. ;) Lisää vain harjoittelua, niin eiköhän se keinu jonain päivänä mene kuin itsestään. :)

Sitten otettiin valssi harjoituksia, joka oli täysin uutta. Näytti se helpolta sivusta katsottuna, ja parin kuivaharjoittelun jälkeen sitten harjoiteltiinkin koiran kanssa. Ensin mentiin putki ja siitä sitten seuraavaksi este oikealle. Ihan hyvinhän se meni. Ei mennyt enää kun samaa kokeiltiin vasemmalle. :D En ole vielä tarpeeksi tehokas tilankäyttäjä juostessa. Vilma suoriutui hyvin, törttöilyt johtui ohjaajasta. ;)

Tämän jälkeen otettiin sitten norski harjoituksia.. harjoitusten loppuarvio: minä saan opetella juoksemaan hieman lujempaa. ;) Norskia toisin päin ei valitettavasti päästy harjoittelemaan paljoa koska Vilmalla tässä vaiheessa loppui mielenkiinto hommaan, liekkö kuumuuden takia. Koitettiin jäähdytellä hieman, ja otettiin vielä sitten yksi onnistunut suoritus puomilla. Myös kepit otettiin kerran onnistuneesti, mutta niissäkin on vielä paljon töitä tehtävänä.

Tätä oltiin odoteltu koko Vilman juoksujen ajan! Päästiin jälleen alkeiskurssille. :) Oli mukava huomata kuinka Vilma ei pitänyt enää muita narttukoiria kilpailijoinaan uroksien suhteen, eikä piitannut Toivo corgistakaan, joka koitti Vilmaa liehitellä. :) Vilma oli vain pomona, ystävälliseen tapaan. ;)

Aloitettiin ensin muurin ja A-esteen harjoittelulla. Ne sujuvat entiseen malliin, eli oikein sujuvasti. Saatiin jälleen lisää kattavia vinkkejä A-esteen kontaktipintojen suhteen, nekihän me siis suoritetaan läpi juoksuna.

Harjoittelin myös rengasta, eikä sijaistoimintoja ("entä jos minä kiertäisin tästä sivusta tai alta..?") Vilmalta tullut, vaan renkaasta läpi. :)

Putkea ei oltu tehty pitkään aikaan, viimeksi varmaan talvella, ja kun juoksujen takia jäätiin harjoittelutauolle, niin ei keretty alkeiskurssillakaan sitä ennen putkea tehdä. Kokeiltiin putkea, ja läpihän se Vilma meni! Eli ei siinäkään ongelmaa. :)

Puomia myös harjoiteltiin, mutta nyt meille suositeltiin hieman rauhallisempaa vauhtia puomilla siten, että tulisin itse puomin vieressä vain pientä hölkkä vauhtia, ja Vilma saisi itse rauhassa suorittaa puomin loppuun. Kontakti lopussa tuli paljon varmemmin! Hämmästykseni oli suuri. Tästä lähin otetaan ehdottomasti rauhallisemmin puomia suorittaessa, sekä muutenkin, koska huomasin myös, että oma käyttäytymiseni ja vauhtini heijastuu paljon Vilmaan. Eli nyt tarvitaan vain rauhallisempaa otetta, niin kaikki sujuu varmemmin. :)

Otettiin myös ensimmäistä kertaa kolmen esteen yhdistelmää. Ensin hyppyeste, sitten putkeen ja taas hyppyeste, U -muodossa. Tämä suoritettiin ihan lupaavasti, ei mahtavasti. Tässäkin totesin että rauhallisempi ote täytyy olla. Myös etenimstä ja kädestä irtautumista täytyy harjoitella.

Mukava oli taas palata kentälle, ja todeta ettei me ainakaan olla ihan jälkeen jääty harjoittelussa. :) Saatiin lisää mahtavia vinkkejä ja tästä on jälleen hyvä jatkaa!